Onnellinen loppu

Saako tosielämän sadut koskaan onnellista loppua?
Käykö siinä niin, että prinssi ja prinsessa saa toisensa ja puoli valtakuntaa. Vai onko se niin, että loppupeleissä, prinssi ja prinsessa tappelevat oikeudessa lastensa huoltajuudesta ja osittavat puolta valtakuntaa. Sitten prinsessa löytää uuden prinssin, josta jälkikasvu ei tykkääkään ja alkaa uusi oikeustaistelu, kun vanha prinssi haluaakin lasten huoltajuuden itselleen. Viimeisessä luvussa, kaikki voivat huonosti. Se alkuperäinen prinssi on alkanut juoda, ja prinsessalla on 9:s uusi prinssi kierroksessa. Lapset ovat missä sattuu juuri ja juuri selvinneinä. Ehkäpä jälkikasvua on jo tulossa, jatkamaan sitä samaa oravanpyörää.
Onko onnellisia loppuja? Homssulle ei juuri nyt tule mieleen lähipiiristään yhtään esimerkkiä.

Silti ihmiset haluavat sadun uudstaan ja uudestaan. Vaikka kaikki tietää, kuinka pieni prosentuaalinen mahdollisus on saada onnellinen loppu. Kunhan saa edes hetken kokea sitä tunnetta, kunhan saa edes hetken olla sadun prinsessa tai prinssi, lopputuloksesta huolimatta. Etsitään uudestaan ja uudestaan. Kaikkiallahan sen näkee, se on jo televisiossa saakka, siellä etsitään uusia satuja. Uusi henkilöitä tarinaan jonka loppu, aika varmasti, hajoaa käsiin kuitenkin. Mutta kunhan edes hetken.
Mutta sitten tulee kipu, väistämättä. Se on sadun hinta. Kuinka paljon kipua jaksaa? Toiset turtuu siihen, tulevat resistenteiksi kivulle, tai sitten on sattunut niin paljon, että tietää ettei kestä enää yhtään hetkeä kipua. Sitten luovuttaa, elää mielummin ilman satua, kuin antaa kivun jälleen kohdata itsensä.
Tässä maailmassa kaikKi on sallittua. Jokainen tuntee oman kipurajansa. Eikä vain omaa kipua, vaan kaikkien niiden kipua, jotka ovat ympärillä. Siinä se kysymys onkin: Kuinka paljon kipua on valmis vastaanottamaan ja levittämään ympärilleen, saadakseen elää sadussa edes hetken?

Tietysti jokainen haluaa satuunsa onnellisen lopun. Toiset ovat valmiita tekemään enemmän ja toiset vähemmän sen eteen. Paradoksaalista; sitä suurempi kipu, mitä enemmän yritystä on onnellisen lopun eteen. Kuinka paljon on valmis uhraamaan ja kenet kaikki on valmis uhraamaan onnellisen lopun eteen. Sehän on kaikkien päämäärä. Onnellinen loppu.

Silti uskon, että ainakin yhdellä prosentista satuja on onnellinen loppu. Siksi Homssukin jaksaa yhä uudelleen uskoa ja luottaa. Mutta kuinka paljon minä olen valmis maksamaan MAHDOLLISUUDESTA onnelliseen loppun?

(Paljon)

Homssu