tiistaina, tammikuuta 15, 2008

Istumapaikkapakko

Onhan kaikille tullut selväksi, että matkustan julkisilla kulkuvälineillä päivät pitkät. Tai, no ainakin työmatkat. Ratikalla suurimman osan aikaa. Minulle on suhteellisen lyhyessä ajassa muodostunut pakkomielle istumapaikastani. Kun aamulla lähden töihin on valintani, ratikan takaosa, keskiovesta laskien kolmas yksinistuttava penkki. Töistä tullessa, ratikan etuovesta laskettuna kolmas yksittäinen penkki.
Valintaani on monta syytä, istun mielummin yksin, kuin jonkun tuntemattoman haisun vieressä ( ei, te olette käsittäneet väärin, ei minulla ole mitään ihmisiä vastaan). Sitä paitsi, jos istuu ikkunan puolella ja joku valaan kokoinen haisu istuu vieressä, saa koko ajan kytätä, että milloin pitää ruveta pakkaamaan itseään noustakseen. Kun sillä toisella kuitenkin kestää se nousu pois edestä. Jos taas istuu käytävän puolella, pitää pitää vahtia, koska se ikkunanpuoleinen ehkä haluaa pois. Ettei sitten käy niin, ettei tajuakaan, että se toinen haluaa nousta ja kohta vieressä itkee hysteerinen matkustaja, joka osoittaa sinua syyttävällä sormellaan ja kirkuu, että pidät häntä panttivankina. Tai sitten se toinen vain niiskuttaa hiljaa aina päättärille saakka, eikä kerro syytä. Ja minä vain luen onnellisena kirjaa.
Toinen asia miksi juuri nämä paikat ovat pop, on se, että niitä ei ole varattu, raskaille, mummoille tai hulluille... Turha sitten tulla vikisemään kun lähempääkin ovea löytyy niitä, jotka voivat hyvin tarjota paikkansa jollekin edellä mainituista kolmesta. Ellei kyytiin astu raskaana oleva hullu mummo. Toisaalta, jos ne paikat ovat myös vipsahtaneille, eikö minullakin pitäisi olla oikeus niissä istua...

Metrossa valitsen aina sen keskimmäisen penkkirivin. Ne muut ovat jotenkin liian lähellä ovia. Tässä tulee taasen esille hullumummo-kriteeri. Sekä hullu kirvesmurhaaja-kriteeri.

Ja huomio, jos joku kokee tarpeelliseksi varata metrossa, bussissa tai raitiovaunussa sen koko penkkirivin, istumalla itse rivin reunalla, vaikka se toinenkin paikka on tyhjä, niin silloin pitää maksaa kahden lipun hinta. Katsokaas yksi paikka per yksi maksettu matka. Ja jos matkustaa pummilla saakoon silloin tuplasakot.
Nyt siellä, joku pakkomielteinen taas itkee, kun ei vaan voi istua ikkunapaikalla.... No eihän minullakaan kovin pahoja neurooseja ole.

Ei kommentteja: