maanantaina, syyskuuta 15, 2008

Palkinnoksi pussi paskaa

"Ei täällä heikompia sorreta,
ne hiljasksi poljetaan.
Ja paha saa aina palkkansa,
säkki dollareita lyödään kouraan."
Näin laulaa yhtye nimeltään Stella.

Elämässä ei tosaankaan käy niin, hyvä ei voita. Oikeudenmukaisuus on kaukana kaikesta.
Elämä on epäokeudenmukaista.
Nin se vaan on. Toisen lapsi tuo tarhaan lelupäivänä uuden miniläppärin ja toinen kuluneen pikkuauton.
Sellaista se on.

Mutta selvitä pitää. Me olemme täällä maapallolla, tänne meidät on laitettu. Kuka tietää miksi.
Eikä se sinäänsä ole tärkeää.
Tärkeämpää on se, että me olemme täällä ja tämä on meidän elämä.
Miten tästä selvitään.

Tästä ei selvitä kiltteydellä, tästä ei selvitä mettimällä muita, tästä ei selvitä olemalla kynnysmatto. Antamalla muille kaken.
Palkinnoksi kun siitä saa, pussin paskaa.

Tämä on maailma, jossa heikot eivät pärjää, lian kltit eivät pärjää, kaikkensa tosille antavat ei pärjää.

Tässä maailmassa pärjää itsekkäät ihmiset. Terveet itsekkäät ihmiset. Ne jotka tekevät mitä haluavat, mikä tuntuu hyvältä. Eivät anna muden kävellä ylitseen, eivätkä ole liian kilttejä.
Koska kuten sanoin, palkinnoksi saa pussin paskaa.

Ei kukaan tule kiittelemään, ei kukaan tule nostamaan sinua maasta ylös.
Apua saa kun sitä hakee. Kunnioitusta saa kun sitä ottaa. Hyvän työpaikan saa kun vaihtaa parempaan. Nukkua saa kun lopettaa työt. Rauhassa sa olla, kun laittaa puhelimen kinni. Juttelukaverin ja apua yksinäisyyteen saa, kun pirauttaa kaverilleen.

Pitää olla itsekäs, ottaa se mikä sinulle kuuluu. Ei saa alistua muiden tahtoon.
Hyvää ja kilttiä ei makseta hyvyydellä ja kiltteydellä.
Se maksetaan pussillisella paskaa.

Kukaan ei puhu sinun puolestasi, sinun on puhuttava itse.
Ja jos joskus erehdyt jonkun puolesta puhumaan, älä odota kirkkautta ja kunniaa.
Odata ennemmin pussillista paskaa.

Sellaista se on.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Iskipä tekstisi juuri oikeaan aikaan. Juuri sain kuraa niskaan välittämällä ja olemalla kiltti. Raja ylittyi eilen ja on pakko olla nyt itsekäs.

Anonyymi kirjoitti...

Minä olen edelleenkin sinisilmäinen, eli yritän laittaa monesti muut edelle. Haluan uskoa että se palkitaan, ehkä jopa jotenkin "laita hyvä kiertämään"-tyylisesti. Mutta myönnän kyllä että ajoittain niskaan tuleva paska hieman nakertaa tuota uskoa...well, life goes on... :-)

Anonyymi kirjoitti...

Olipas syvällistä kirjoitusta. Tosin en ole vielä kunnolla herännyt, joten pitää käydä myöhemmin ajatuksen kanssa uudestaan läpi.

Näinhän se nykyään menee. Kaikilla tuntuu olevan kiire ja tarve saada kaikki ja heti. Elämä potkii välillä päähän, mutta ei siitä kannata välittää. Kaikkihan lapsena kaatui monta kertaa ja aina noustiin ylös joskus nauraen ja joskus itkien.

Työelämässä positiivinen palaute tulee harvoin ja negatiivinen aina perille, miksi näin? No kun paskaa taas rupeaa satamaan, avaan sateenvarjon........

Anni kirjoitti...

Marianne: hyvä, että teksti iski.

Stende: Se on hyvä ,että on vielä sinisilmäisiä ihmisiä, se antaa meille kylmille kyynikoille, edes jotain toivoa.

Wäiski: Puhut paljon, ja vieläpä asiaa :)

Anonyymi kirjoitti...

Lainaus: Puhut paljon, ja vieläpä asiaa :)

Heh, niinhän minä aina..... ;-)