lauantaina, tammikuuta 03, 2009

Hyvin valvottu yö

Lomaa, on saanut nukkua. Ja kun saa nukkua ja olla niin työasiat väistyy mielestä pois. Kun työasiat väistyy mielestä pois antaa se tilaa muille asioille. Joo, sinäänsä ihan kiva, mutta ei ehkä kuitenkaan.
En ole masentunut, älkää ymmärtäkö kirjoitustani väärin. Tai ehkä se on niin, että minun sana masentunut painii hiukka eri sarjassa, kun sellaisen ihmisen masentunut, joka on vain vähän alamaissa. Ymmärsikö joku....

Olen sitäpaitsi väsynyt tätä kirjoittaessani, viimeyönä tuli uni vasta viiden aikaan ja sekin ystäväni opamoxin avulla. Aivot vain kävi niin ylikierroksilla, että se oli vimeisen ratkaisu. Sainkin mukavasti nukuttua sellaiset viisi tuntia.

Nyt listaan mikä mättää ( se on hyvä nimittäin kirjoittaa näkyviin, silloin ulkoistaa asian itsestään ja se muuttuu helpommaksi ymmärtää, tai sitten ei.)

1. Läski, läski, selluliitti, selluliitti, läski. Häpeän itseäni. Vaatteet päällä vielä menettelee, mutta odottakaas kun otan ne pois. Laittaisin tähän havainnollistavia kuvia, mutta kuitenkin jossain joku perverssi näkisi ne, ja tumputtaisi onnellisena. Sen kyllä täytyisi olla tosi keroutunut perverssi.
Joulunaikana on tullut muutama lisäkilo. Se on se suklaa. Häpeän takapuoltani ja reisiäni, jotka ovat muhkura selluliitin peitossa.
En halua näyttäytyä julkisesti vähissä vaatteissa.
Ja nyt ennenkuin joku ehdottaa lenkkeilyä ja laihdutuskuuria, muistuttaisin, että tätä juttua kirjoittaa henkilö, joka on koko elämäsä kärsinyt ja kärsii edelleen erilaisista syömisongelmista.

2. Lukeeko kukaan oikeasti tätä blogia? Olen muuttunut tylsäksi ihmisiä ei kiinnosta juttuni. Miksi kiinnostaisi, en jaksa olla humoristinen. Olen terapiassa istuva, lääkkeitä popsiva, kyyninen, ihminen. Välillä tästä on huumori kaukana. Kun joutuu uudestaan tonkimaan kaikkea paskaa, mitä menneisyydessä on tapahtunut.

3. Raha-asiatkin stressaa. Palkkani ei ole iso ( ammatinvalinta kysymys), siitä maksan vuokran, laskut, terapian ja lääkkeet. Tällä hetkellä pelkät terapia ja lääkekulut ovat n. 300 e kuukaudessa. Ei ole halpaa olla sairas. Onneksi olen huomannut, että raha-asiat aina tuppaavat järjestymään. Ja onneksi on siskoja ja niiden miehiä, joille saa maksaa osamaksulla digiboxin, johon ei olisi muuten varaa.
Kelakaan, kun ei minulle mitään korvaa. Ja pitäisi käydä lääkärissä hakemassa uusi b-todistus uutta Kelan terapiakorvaushakemusta varten, se on taas satasen keikka.

4. Sitten yksityiselämän puolella on rassaavia asioita, sattuneesta syystä en niitä lähde erittelemään. Mutta tunnevammainen ihminen ja paljon tunteita, se ei ole kamalan hyvä yhdistelmä.
Minä kun olen aina tottunut selviämään elämästä sillä periaatteella, että tunteet isovarpaaseen ja matka jatkuu. Kun ei näe, ei kuule, eikä puhu, säästyy paljolta. Mutta se kostautuu. Uskokaa vaan pokerinaamojen konkaria.
Minä pelkään tunteita, minä väistelen tunteita ja minä leikin, että niitä ei ole. Tai ainakaan minä en näytä kenellekään, että niitä on.
Koska, jotenkin meikä on onnistunut matkallaan oppimaan, että tunteet tuhoaa ja tappaa.
Niin, yritä siinä nyt sitten käyttäytyä normaalisti.

Kun olohuoneessa on virtahepo, se katoaa, jos sitä ei näe, eikä kuule, eikä siitä puhu.

Lal-lal-laa!

6 kommenttia:

Mari(nadi) Koo kirjoitti...

Ilmoittaudun lukijaksi. Enkä minä täältä nyt mitään huumoria ole etsinyt: kirjoitat hyvin ja kiinnostavasti, se riittää.

Parempaa jatkoa tälle vuodelle!

Anonyymi kirjoitti...

Paljon rakkautta ja hyvaa energiaa ja kaiken mahdollisen ymmartamista Tikelta

Prisca kirjoitti...

meikkis lukee kans säännöllisesti,mut en aina osaa kommentoida.myötäelän vaan.

Anonyymi kirjoitti...

Täällä ollaan vaikka en ole valitettavasti (anteeksi) kerinnyt käymään täällä (enkä missään muuallakaan kuten VLB:ssä)

Kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut, itseensä pitää uskoa neutraalisti. Jokaisessa on hyvät ja huonot puolet.... minullakin :-/

Tuohon listaan:

1. Tuo on potaskaa ja nykymaailman naistenlehtien propakandaa. Kuten halloweeni osiossa kirjoitin, olet normaali (tähän ISO piste) Niin kauan kun painosi on alle 100 kg, niin läskistä ei kannata puhua. Oli minullakin nuorena ns. pyykkilautavatsa ja nyt enää pesupallo!!!!! (Toki pesujutuissa kait tuo pesupallo on nykyään in ;-))

2. Kyllä varmasti lukee (Brasseista asti :-D). Se miten ahkerasti lukijat vastaavat, on taas tarinoiden kiinnostavuudesta ja ennenkaikkea miten ahkerasti vastaat kommentteihin.

3. Raha-asiat tressaa kaikkia (paitsi niitä muutamaa jotka on kultalusikka suussa syntynyt. Heillä onkin sitten muut asiat päin per***)

4. Itse elämä on aina vähän arpapeliä. Ylä ja alamäkiä on ja tulee olemaan. Ei sille voi mitään joten miksi harata sitä vastaan.....
Eletään päivä kerrallaan ja nautitaan elämän pienistä asioista, jookos?

Lainaus: Kun olohuoneessa on virtahepo....

Vaihdatko hänet kirahviin????

Anni kirjoitti...

Kiitos Tikelle, Marinadille ja Aurinko-kuulle... :)!

Ja Wäiski, kiitos ylenpalttisen syvällisestä vastauksesta.
Ilmotan kun painan satakiloa...
No onhan tässä tietysti positiivista, se, että eikös ne naisen parhaimmat puolet ole tissit ja perse, no ne minulla ainakin on, ei voi jäädä näkemättä :):):):)

Anonyymi kirjoitti...

Ole hyvä.

Naisten parhaat puolet on ..... (miettii "syvällisesti") korvien välissä. Minusta ulkokuoren sijasta tärkeämpi on se sisus. Toki, massamiehiä varmaan kiinnostaa se ulkomuoto enemmän, mutta he ovatkin tyhmiä........